Sunnuntai, 20.10.2019 
Kasperi, Kauno
Kotimaa

Apua hakevilla peliongelmaisilla aiempaa useammin pikavippejä pääkaupunkiseudulla

  • STT
Selvityksen mukaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien rahapeliongelmaisia auttavan Peliklinikka-palvelun uusista asiakkaista 72 prosenttia oli ottanut pikavippejä viime vuonna. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN Selvityksen mukaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien rahapeliongelmaisia auttavan Peliklinikka-palvelun uusista asiakkaista 72 prosenttia oli ottanut pikavippejä viime vuonna. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Pikavippien käyttö on lisääntynyt apuun hakeutuvien peliongelmaisten keskuudessa pääkaupunkiseudulla, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvitys.

Selvityksen mukaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien rahapeliongelmaisia auttavan Peliklinikka-palvelun uusista asiakkaista 72 prosenttia oli ottanut pikavippejä vuonna 2018. Vuonna 2012 osuus oli 63 prosenttia.

Tutkimuspäällikkö Anu Raijaksen mukaan trendi on reagointia vaativa hälytysmerkki, vaikka tuloksia ei voi suoraan yleistää koskemaan koko maan tai apua hakematta jättäneiden peliongelmaisten tilannetta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Peliongelmaiset voivat joutua vippaamaan rahaa esimerkiksi ruokaan tai vuokraan. Pelaaminen on toki tällöin syy, miksi velkaa haetaan.

Vipit kasaantuvat

Selvitykseen haastateltiin peliongelmaisten parissa työskenteleviä. He olivat yksimielisiä siitä, että pikavippien runsas tarjonta ja helppo saatavuus ovat pahentaneet peliongelmia.

Haastateltavat totesivat, että kynnys velanottoon madaltuu ripeästi ensimmäisen otetun pikavipin jälkeen. Erityisen matala kynnys on nettipelien yhteydessä.

Pikalainojen käyttö kasaantuukin Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa. Kaikista pikavippejä käyttäneistä asiakkaista hieman yli 40 prosenttia oli ottanut yli 20 vippiä. Korkeintaan kolme vippiä oli ottanut vain vajaa kymmenes.

Myös peliongelmissa valtakunnallisesti auttavan Peluurin saamissa yhteydenotoissa maininnat velkaantumisesta ovat yleistyneet ja velkamäärät kasvaneet 2010-luvun aikana, kertoo Peluurin päällikkö Inka Silvennoinen. Hän toivoo pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen kansallista rahapeliohjelmaa.

–  Mainontaan tulisi pystyä puuttumaan. Se on varsin aggressiivista sekä pikavippien että rahapelien osalta, Silvennoinen sanoo.

Kesän aikana rahapeliyhtiö Veikkauksen mainoksista nousi kohu, minkä jälkeen yhtiö päätti laittaa osan mainonnastaan syyskuun loppuun kestävälle tauolle. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten yhtiö jatkaa mainontaansa tauon jälkeen.

Luottorekisteri työn alla

Velkaantumista on pyritty ehkäisemään suitsimalla kulutusluottojen korkoja. Syyskuun alussa voimaan tullut laki määrää, että kuluttajaluoton koroksi saa sopia korkeintaan 20 prosenttia.

KKV:n Raijas pitää korkokattoja riittämättömänä toimena velkaongelmien ratkaisemiseksi. Syynä on luottojen helppo saatavuus.

–  Kun tällaista rahoitusmuotoa ei ollut, velaksi pelaaminen ei ollut mahdollista.

Lainakorkojen rajaaminen saa kritiikkiä myös KKV:n selvityksessä haastatelluilta henkilöiltä, jotka työskentelevät peliongelmaisten parissa. Kun alle 2  000 euron lainojen korkoja rajattiin lailla vuonna 2013, peliongelmaiset siirtyivät suurempien, erissä myönnettävien luottojen pariin, he perustelevat.

Raijas toivoo, että Suomeen saataisiin positiivinen luottorekisteri, josta luottoyhtiö näkisi lainanhakijan aiemmat velat. Rekisteriä ehdotti viime vuoden syyskuussa oikeusministeriö.

–  Kun ihmisellä on kymmeniä luottoja, on maalaisjärjen mukaan selvää, että ihmisellä pitää olla aika hyvät kuukausitulot, että niistä voisi selviytyä, Raijas toteaa.

Antti Rinteen (sd.) hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut positiivisen luottorekisterin käyttöönottoon hallituskauden aikana. Sen kustannukseksi on ohjelmassa arvioitu kaksi miljoona euroa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa