Sunnuntai, 29.3.2020 
Joni, Joonas, Jouni
Kotimaa

THL:n asiantuntija: On epätodennäköistä, että Euroopassa vakituisesti asuvia kuolisi lähiaikoina uuteen koronavirukseen

  • STT
Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA Koronavirustartuntoja voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Kiinasta leviämään lähtenyt uusi koronavirus on tämänhetkisten tietojen mukaan tarttunut yli 67  000 ihmiseen. Suurin osa potilaista on kiinalaisia, mutta tartuntatapauksia on raportoitu myös Kiinan lähialueilla Aasiassa sekä Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Ranskassa ilmeni lauantaina tiettävästi maan ensimmäinen viruksen aiheuttama kuolemantapaus. Menehtynyt oli iäkäs kiinalainen matkailija.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Oliko tämä odotettavissa, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä?

–  Ennakoiminen on aina vaikeaa, mutta ei se ehkä ole mikään yllätys että näinkin voi käydä. Ikävä kyllä iäkkäät ihmiset ovat selvästi isommassa riskissä, heidän vastustuskykynsä on heikompi. Influenssan kanssa on sama tilanne, ja siksi juuri rokotuksia suositellaan ikäihmisille eli yli 65-vuotiaille.

Mikä on tämän hetken arvio, onko olemassa riski että Euroopassa vakituisesti asuvia ihmisiä lähiaikoina kuolisi koronavirukseen?

–  Niillä muutamilla kymmenillä eurooppalaisilla, joihin tauti on nyt tarttunut, tätä riskiä ei voi sulkea pois. Mutta yleisesti heillä ei nykytiedon mukaan ole juurikaan riskiä. Euroopassa havaituista tapauksista on varsin hyvin tiedossa, missä he ovat tartunnan saaneet ja mitkä ovat olleet heidän kontaktinsa.

Näiden perusteella ei voi ainakaan tällä hetkellä arvioida, että Euroopassa olisi epideemistä leviämistä. Tätä joudutaan tietysti koko ajan arvioimaan ja seuraamaan. Tällä hetkellä tavoitteena on pysäyttää tartuntaketjut ja sitä kautta estää epidemioiden syntyminen Euroopassa.

Egyptistä on raportoitu yksi tapaus eli näyttää siltä, että tauti olisi levinnyt myös Afrikkaan. Mitä se siellä voi aiheuttaa, onko leviämisen riski suurempi?

–  Näin Egyptin terveysministeriön tiedotteen, mutta asiasta ei vielä ole Maailman terveysjärjestön WHO:n vahvistusta. Hyvin mahdollisesti se pitää paikkansa, mutta yksi tapaus ei vielä tilannetta muuta. Tietoa tarvitaan enemmän, ennen kuin pystytään sanomaan mitä tämä tarkoittaa – onko kyse matkustajasta vai jostakusta muusta, sillä perusteella voidaan riskiä arvioida.

Onko Afrikka erityisen riskialtis?

–  Afrikka on tietysti suuri manner, ja joissakin maissa on kapasiteetti suurempi ja toisissa heikompi. WHO on tehnyt paljon töitä sen eteen, että esimerkiksi laboratoriotestien mahdollisuudet ovat myös Afrikassa parantuneet. Afrikassa on nykyisin Afrikan CDC eli Afrikan kansanterveyslaitos – vähän samankaltainen kuin Euroopan tautikeskus ECDC, joka myös tukee afrikkalaisia maita epidemian torjunnassa. Mutta totta kai, monessa Afrikan maassa on heikko terveysjärjestelmä. Sekä tapausten löytäminen että sairaiden hoitaminen voi olla paljon haasteellisempaa kuin Euroopassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen torstaisessa tiedotustilaisuudessa arvioitiin, että jos epidemia lähtee leviämään, se todennäköisesti leviää myös Suomeen. Kuinka suurelta tämä riski vaikuttaa?

–  Riskin suuruutta on mahdotonta arvioida, se menisi arvailun puolelle. Niin kauan kuin näyttää siltä, että hallitsematon epidemia rajoittuu Kiinaan, niin tilanne näyttää hyvältä. Jos aletaan nähdä muista maista merkkejä laajamittaisesta paikallisesta leviämisestä, sitten se on huonompi. Ei oikein muu auta kuin seurata tilannetta. Suomessa ja muissakin Euroopan maissa on kehittynyt terveydenhuolto, joka selviää erilaisista haasteista. Ei se tietysti mukavaa ole, että saadaan maailmaan uusi tauti, mutta kyllä täällä on varauduttu siihenkin mahdollisuuteen.

Jos laaja epidemia leviää Suomeenkin ja sairastuneiden määrä mahdollisesti yllättää, missä kohtaa menee se raja että hoitaminen käy vaikeaksi tai hoitoa ei meinaa riittää ihmisille?

–  Sanoisin, että kyllä aika pahaksi pitäisi mennä että ei pärjättäisi. Aika monta vaikeaa paikkaa on aikaisemminkin selvitetty.

Minkälaiset asiat vaikuttavat tässä vaiheessa siihen, lähteekö epidemia Kiinasta leviämään hallitsemattomasti maailmalle?

–  Se mitä Kiinassa tapahtuu on se kaikkein tärkein: rajoittuuko tauti pääasiassa Hubein provinssiin. Jos alkaa näyttää siltä, että sitä on runsaasti muissa provinsseissa, se on tietysti huono merkki. Samoin se, jos alkaa löytyä muista maista epidemioita, joiden alkua ja loppua ei oikein tunnisteta. Tämä on uusi virus, ja siksi ei pystytä ennustamaan miten tässä käy, ei lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Erilaisiin vaihtoehtoihin on syytä varautua.

–  Se mikä tällä hetkellä nähdään, on silti vielä vääristynyttä, koska Kiinankin tilanteesta nähdään jäävuoren huippu eli ne vakavat tapaukset, jotka joutuvat sairaalaan. Miten iso lievien tapausten osuus on, siitä ei ole vielä tietoa. Näissä on usein käynyt niin, että vakavien tapausten määrä alkuun yliarvioidaan, jolloin myös taudinkuva näyttää pahalta. Yhtään aliarvioimatta tilannetta, pitää muistaa että vaikka 50  000 ihmistä on iso määrä, niin Kiinan kokoisessa väestössä se on vielä pieni.

Onko Suomessa riittävät mahdollisuudet testata sairausepäilyjä?

–  Suomessa on riittävät valmiudet, näitä testejä tehdään jatkuvasti. Toistaiseksi ei ole löytynyt tätä yhtä tapausta enempää, eikä hänenkään kohdallaan löytynyt jatkotapauksia.

Millaisessa tilanteessa voisi tulla eteen se, että Suomessa määrättäisiin liikkumisrajoituksia epidemian vuoksi?

–  Tällainen menee sosiaali- ja terveysministeriön tai valtioneuvostotason päätöksiin. Kyllä sellaisesta ollaan vielä tällä hetkellä kaukana.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa