Torstai, 9.4.2020 
Elias, Eelis, Eeli
Kotimaa

"Erittäin hyvä, että noin toimittiin", kommentoi presidentti Niinistö Ykkösaamussa Haaviston al-Hol-toimista aloitettua esitutkintaa

  • STT
Presidentti Sauli Niinistö pitää hyvänä asiana, että perustuslakivaliokunta päätti käynnistää esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimista al-Holin leirin asiassa.

–  Tässä on kysymys nyt tutkinnasta, ja erittäin hyvä, että eduskunta ja perustuslakivaliokunta noin toimivat, tulee asia selvitettyä, Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Niinistö ei usko, että tilanne vaikuttaa Haaviston kykyyn hoitaa ulkoministerin tehtäviä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Uskon, että hän siihen kykenee. Tietysti voi olla, että hänen itsensä kannalta se voi olla kiusallinen tilanne, mutta muutoin asiat kyllä hoituvat.

Presidentin mukaan "nyt esillä olleet asiat" eivät vaaranna millään tavalla Suomen ulkopoliittista linjaa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kertoi aiemmin tällä viikolla käynnistävänsä esitutkinnan Haaviston toimista. Päätös oli yksimielinen. Esitutkinnan tekee valtakunnansyyttäjä.

Kymmenen opposition kansanedustajaa jätti joulukuussa muistutuksen, jossa pyydettiin perustuslakivaliokuntaa tutkimaan Haaviston toimien laillisuus Syyrian al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisasiassa.

Valiokunta katsoi esitutkintakynnyksen ylittyneen yhden asiakohdan osalta, joten valiokunnan esitutkintapyyntö ei kata muistutuksen sisältöä kokonaisuudessaan. Valiokunta kiinnitti huomiota kysymykseen siitä, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.

"Mietitty jo vuosikymmeniä sitten"

Presidentti Niinistö kertoi vierastavansa ajatusta, että vihapuhe ja maalittaminen yksilöitäisiin rangaistaviksi.

–  Jos meidän rikoslakiimme tutustuu, on siellä aika hyvin etukäteen jo vuosikymmeniä sitten mietitty yksilön ja ihmisryhmien turvaa näissä kysymyksissä. Pykäliä kyllä löytyy.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi viime lokakuussa, että oikeusministeriössä käydään läpi kaikki niin sanottuun maalittamiseen liittyvät rikoslain vihapuhepykälät. Hän totesi kannattavansa lähtökohtaa, jonka mukaan syyttäjä saisi oikeuden syyttää virkamiehiin kohdistuvasta joukkoistetusta vihapuhekampanjasta siihen syyllistyneitä ilman, että uhrin tarvitsisi itse viedä juttua rikostutkintaan.

Esimerkiksi arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama vihapuhetyöryhmä totesi toukokuussa, että maalittamiseen tulisi voida puuttua tehokkaammin, sillä nykyinen lainsäädäntö ei huomioi riittävästi tilanteita, joissa yksi henkilö yllyttää useita ihmisiä hyökkäämään yksittäistä ihmistä vastaan.

–  Sitä (maalittamista) on äärettömän vaikea määritellä ainakaan niin, että se jotenkin selvästi poikkeaisi jo rangaistaviksi säädetyistä teoista, Niinistö pohti.

–  Maalittamisellahan tarkoitetaan, että tuotetaan jollekin yksilölle ikävää, suorastaan loukkaavaa sisältöä myös muiden kuin alullepanijan toimesta. Niihin löytyy omia pykäliään kunnianloukkauksesta ja vainoamisesta lähtien. Äärettömän vaikeaa ajatella mitään uusia määritelmiä.

Voima saa äänen kuuluviin

Niinistö kertoi myös tervehtineensä ilolla keskusteluja, joita on käyty Euroopan omien voimien lisäämisestä. Niinistön mukaan perusajatus on se, että vahvempana ääni saadaan kuuluviin. Hän penääkin Euroopan unionia löytämään yhteisen linjan keskeisissä asioissa.

Niinistön mukaan Yhdysvaltojen läsnäolo, nimenomaan sotilaallinen läsnäolo, on lisääntynyt viime aikoina Euroopassa. Näin ollen presidentin mielestä Yhdysvaltojen "kokonaisirtautumista" ei ole nähtävissä.

Suomella on presidentin mukaan keskusteluyhteys Yhdysvaltojen kanssa myös turvallisuuspolitiikan saralla, mikä on hyvä asia.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa