Perjantai, 10.7.2020 
Saimi, Saima
Kotimaa

"Nepalissa naisen on vain kestettävä" - Manisha Hamal, 30, tutkii Suomessa kiusaamista ja seksuaalista häirintää ja maksaa elämisensä siivoustyöllä

  • Janne Laitinen
  • Akseli Muraja
Nepalilainen Manisha Hamal ei halunnut kotirouvaksi. Hän lähti Suomeen ja opiskelee tohtoriksi. Nepalilainen Manisha Hamal ei halunnut kotirouvaksi. Hän lähti Suomeen ja opiskelee tohtoriksi.

Nepalilainen Manisha Hamal tutkii kiusaamista ja seksuaalista häirintää - aiheita, jotka hän tuntee liiankin hyvin.

Rohkea. Tuottelias. On osoittanut ihailtavaa sitkeyttä.

Näin Tommi Tolmunen luonnehtii Manisha Hamalia. Tolmunen on nuorisopsykiatrian professori Itä-Suomen yliopistossa ja Hamal, 30, on yksi hänen ohjauksessaan olevista tohtorikoulutettavista.

Ihailtavaa sitkeyttä vaaditaan nykyään yhä useammin, jos mielii Suomessa tohtoriksi - ja sitäkin enemmän, jos ei osaa kovin hyvin kieltä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Koska tutkimusrahoitusta on viime vuosina leikattu, useimpien jatko-opiskelijoiden on rahoitettava opintonsa hakemalla apurahoja tai paiskimalla osa-aikatöitä.

Manisha Hamal on tehnyt mitä vain saatavilla olevia töitä. Niinpä hän on jakanut mainoksia ja siivonnut konttoreita ja kauppakeskuksia jo neljän vuoden ajan, maisteriopinnoistaan lähtien. Joskus aamuisin, joskus iltaisin.

- Siivoojana ei tarvitse stressata mistään. Ja kun tekee neljän tunnin työvuoron, ei tarvitse käydä salilla, Hamal naurahtaa.

Hamalia voi pitää tuotteliaana, sillä hän on osallistunut jo kolmen vertaisarvioidun artikkelin tekoon ilman ensimmäistäkään apurahaa.

Ja rohkeana, koska hän muutti Tampereelta Kuopioon vailla tietoa toimeentulosta. Tolmunen otti Hamalin tutkimusprojektiinsa mutta ei voinut tarjota tälle palkkaa, sillä rahoitusta ei ollut tarpeeksi.

Tolmunen huokaisee.

- Tämä on hankala yhtälö. Toisaalta haluaisin kannustaa ihmisiä tutkijauralle. Toisaalta haluaisin sanoa, että tutkimusrahoituksen jatkuva vähentäminen on iso yhteiskunnallinen epäkohta.

Laadukas koulutus ja lukukausimaksuttomuus toivat Hamalin Suomeen. Suomessa opiskelivat jo hänen serkkunsa ja pari kaveria.

- Vakuuttivat, että en kadu päätöstäni. Se tuntui seikkailulta.

Hamal aloitti kansanterveystieteen maisteriopinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2015 ja valmistui kahdessa vuodessa. Hänen gradunsa käsitteli nettikiusaamisen vaikutusta nuorten fyysiseen terveyteen.

Kotimaassaan Nepalissa tekemässään kandidaatin tutkielmassa Hamal teki selvityksen nepalilaisten sairaanhoitajien kokemasta seksuaalisesta häirinnästä.

Hamalin aihevalinnat kumpuavat omista kokemuksista. Kiusaamista, ahdistelua.

Susu-Manisha-Hamal01Karjalainen20200529 Hamal on tehnyt kaikkia saatavilla olevia töitä.

Nepal on pieni, köyhä ja patriarkaalinen maa, jossa naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä ovat yleisiä. Mies on perheen pää.

Hamal oli lapsena ylipainoinen. Häntä kiusattiin siitä.

- Läski, läski, läski. Sain kuulla sitä sukulaisiltani ja koulukavereilta. Otin sen raskaasti, yhdessä vaiheessa en halunnut mennä kouluun.

Yläkouluiässä Hamal kokeili laihdutuskuureja ja alkoi harrastaa liikuntaa. Ylimääräiset kilot lähtivät. Aikuisuuden kynnyksellä alkoi toisenlainen häirintä.

- Nepalissa on tavallista, että tyttöjä ahdistellaan ja heille huudellaan rivouksia kadulla.

Kotona Hamalille opetettiin, ettei pidä liikkua yksin ulkona iltaisin.

Hamal varttui Syangjan piirikunnassa Länsi-Nepalissa. Lukion jälkeen perhe muutti Pokharaan, Nepalin toiseksi suurimpaan kaupunkiin.

Kerran, Hamalin ollessa 18- tai 19-vuotias, hän joutui ahdistelijan uhriksi matkustaessaan yksin bussissa.

- Vieressäni istunut mies alkoi kopeloida minua. Se tuntui kiusalliselta, mutta olin liian peloissani pyytääkseni apua. Pysyin paikallani ja yritin vain suojautua.

Hamal odotti omaa pysäkkiään ja juoksi ulos bussista. Kokemus jätti vihaiseksi.

- Jäin miettimään, miksen huutanut apua tai läimäissyt sitä miestä.

Hän puhui asiasta kavereilleen ja kuuli, että monilla oli samanlaisia kokemuksia. Hamal halusi tehdä asialle jotakin.

Kun hän kansanterveystieteen opiskelijana haastatteli nepalilaisia hoitajia, moni sanoi sietävänsä ahdistelua työpaikalla, koska ei uskalla uhmata miespuolisia kollegoitaan.

- Nepalissa naisen on vain kestettävä sellaista säilyttääkseen työpaikkansa.

Hamal ei koskaan puhunut omalle perheelleen häirintäkokemuksistaan. Hän ei uskaltanut.

Hamalin perhe oli sekä konservatiivinen että moderni. Isä työskenteli armeijassa, äiti oli kotirouva. Hamalilla on kaksi nuorempaa veljeä. Isä on nyt eläkkeellä.

- Lapsena pelkäsin isääni. Meillä oli kotona tiukka kuri. Usein emme saaneet mennä ulos kavereiden kanssa, vaan piti pysyä kotona ja keskittyä läksyihin.

Perheroolit olivat perinteiset, mutta toisaalta vanhemmat kannustivat tytärtään opiskelemaan. Se ei ole Nepalissa itsestäänselvyys. Etenkin maaseudulla moni tyttö jättää koulut käymättä.

- Minusta tuntuu, että olen onnekas. Isäni työskenteli paljon ulkomailla, joten ehkä hän sai vaikutteita sieltä. Hän kannusti minua aina opiskelemaan. Äitini taas sanoi, ettei hän saanut koskaan tilaisuutta opiskella. Hän halusi minun saavuttavan enemmän.

Hamal sanoo, että suurin osa hänen lapsuudenkavereistaan on jäänyt perinteiseen kotirouvan rooliin Nepalissa.

- Minä olen heidän lapsilleen se naimaton täti.

Susu-Manisha-Hamal12Karjalainen20200529 Nepalissa naisen on kestettävä monenlaista, Hamal sanoo.

Hamalin mielestä sukupuolten tasa-arvo - tai sen puute - lähtee kasvatuksesta.

- Nepalissa lapset kasvatetaan yleensä siihen, että nainen huolehtii kodista ja mies hankkii toimeentulon, jotta voi huolehtia myös omista vanhemmistaan. Sitä ajattelua pitäisi mielestäni muuttaa, rooleja pitäisi sekoittaa.

Nepalin rinnalla Suomi näyttäytyy tasa-arvon mallimaana - vai näyttäytyykö?

- On hienoa, että Suomessa näkee naisia esimiesasemissa kaikkialla. Pankeissa, oppilaitoksissa. Ja nyt myös hallituksessa, Hamal pohtii.

Sukupuolten tasa-arvossa Suomi on edistynyt maa. Entä etninen tasa-arvo? Siivoojan töissä Hamalin työkaverit ovat olleet paria poikkeusta lukuun ottamatta maahanmuuttajataustaisia. Kielitaitovaatimukset ajavat maahanmuuttajia matalapalkka-aloille.

Maisteriopintoja tehdessään Hamal haki oman alansa työharjoittelupaikkaa muun muassa Pelastakaa lapset -järjestöstä ja Punaisesta rististä.

- Joka paikasta vastattiin, että pitäisi osata sujuvasti suomea.

Hamalin maisteriopintoihin kuului yksi pakollinen suomen kielen kurssi, mutta muuten kielen opettelu ja perehtyminen suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet omalla vastuulla. Maisteriohjelma oli englanninkielinen.

- Otin itse yhteyttä TE-toimistoon ja kerroin, että haluan oppia kieltä löytääkseni oman alani töitä, Hamal kertoo.

Hän suoritti vuoden pituisen kielikurssin Tampereella. Kielitaito ei vieläkään riittänyt oman alan harjoittelupaikkoihin. Niinpä Hamal jatkoi osa-aikaisena siivoojana. Siinä työssä kielitaidon puute ei ollut ongelma.

Aivovuodosta on puhuttu Suomessa vuosikausia. Edellisten hallituskausien koulutusleikkaukset ovat ajaneet tutkijoita ja tohtorikoulutettavia ulkomaisiin yliopistoihin.

Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2010-2018 Suomesta lähti runsaat 30 000 korkeasti koulutettua Suomen kansalaista ja heitä palasi maahan vajaat 19 000. Aivovuotoa oli siis yli 10 000 henkilön verran. Mukana ovat alemmat ja ylemmät korkeakouluasteet sekä jatko-opiskelijat.

Kansainväliset opiskelijat ovat osa aivovuotoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnisti keväällä 2020 kampanjan, jossa kannustetaan suomalaisfirmoja tarjoamaan töitä ulkomaalaisille talenteille.

Suomessa opiskelee vuosittain yli 16 000 ulkomaalaista korkeakouluopiskelijaa, EK:n tiedotteessa sanottiin. Kuitenkin keskimäärin neljännes heistä muuttaa pois Suomesta vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta.

Business Finland avasi sivuston, jonne yritykset voivat ilmoittaa ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettuja työpaikkoja. Sivustolla on tällä hetkellä noin 70 työpaikkailmoitusta. Työpaikoista yksikään ei ole Itä-Suomessa.

Susu-Manisha-Hamal11Karjalainen20200529 Hamal arvostaa suomalaista tasa-arvoa.

Manisha Hamalin toiveissa on valmistua tohtoriksi ja saada Suomesta paikka postdoc-tutkijana. Sen pidemmälle hän ei ole vielä miettinyt.

Mikä saisi Hamalin jäämään Suomeen pysyvästi?

- En kaipaa huippupalkkaa, mutta pitää olla uramahdollisuuksia omalla alalla, Hamal miettii.

Kansanterveystieteilijöitä työllistyy esimerkiksi suunnittelu- ja hallintotehtäviin. Kielitaitovaatimusten takia Hamalin kohdalla todennäköisempi vaihtoehto olisi yliopistoura tutkijana.

- Suomen kielen oppiminen vie paljon aikaa. Ääntäminen ei ole vaikeaa, mutta kielioppi on. Jos kaikkialla ei vaadittaisi hyvää suomen kielen taitoa, ehkä useampi meistä jäisi Suomeen.

Toukokuussa Hamal jättäytyi palkattomalle vapaalle osa-aikatöistään. Hän sai väitöstutkimukselleen kaksi apurahaa. Toisen myönsi Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ja toisen Pohjois-Savon kulttuurirahasto.

Apurahojen ansiosta Hamal arvioi voivansa keskittyä seuraavat yhdeksän kuukautta tutkimukseen. Aiheena ovat kiusaamisen pitkäaikaiset fysiologiset ja psykologiset vaikutukset nuorten hyvinvointiin.

Jos Suomesta ei löydy väitöstyön jälkeen mielekästä työtä, Hamalin varasuunnitelmana on palata Nepaliin.

- Haluaisin jakaa osaamista, jota olen saanut Suomessa. Nepalissa olisi paljon kehitettävää siinä, miten kiusaamisen vaikutuksista väestön mielenterveyteen kerätään tietoa ja tutkitaan sitä.

Hamal sanoo olevansa tarpeeksi kypsä puhuakseen omista ahdistelu- ja kiusaamiskokemuksistaan.

Hän kertoo, että yksi häntä nuorena kiusanneista pojista otti kerran aikuisiällä yhteyttä Facebookissa. Hamal kertoi miehelle, miltä kiusaaminen hänestä silloin tuntui, ja mies pyysi anteeksi.

- Annoin hänelle anteeksi. Jos itse ymmärtää toimineensa väärin, se riittää minulle.

2284866 En kaipaa huippupalkkaa, mutta pitää olla uramahdollisuuksia omalla alalla, Manisha Hamal sanoo.

Manisha Hamal

Manisha Hamal, 30, on tutkija. Syntynyt Nepalissa, nykyinen kotipaikka Kuopio.

Koulutukseltaan terveystieteiden maisteri. Työskentelee nuorisopsykiatrian tohtorikoulutettavana Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Sinkku. Isä on eläkkeellä oleva armeijan upseeri, äiti kotirouva. Kaksi nuorempaa veljeä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi