Lauantai, 4.7.2020 
Ulla, Ulpu
Maakunta

Itä-Suomen liikuntaopistossa kuohuu ja toiminta herättää ihmetystä – kaupungin selvityksen mukaan tilanne on ongelmallinen

  • Jarmo Sieviläinen
  • Marko Puumalainen
Itä-Suomen liikuntaopiston omistavan Joensuun kaupungin edustajat ovat huolestuneita Islon tilanteesta. Islon henkilöstöllä on työpaikasta sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Itä-Suomen liikuntaopiston omistavan Joensuun kaupungin edustajat ovat huolestuneita Islon tilanteesta. Islon henkilöstöllä on työpaikasta sekä hyviä että huonoja kokemuksia.

Omistajan Joensuun kaupungin edustajat ovat seuranneet Itä-Suomen liikuntaopiston henkilöstön kokemuksia huolestuneena. Islon hallituksen toivotaan puuttuvan tilanteeseen.

Itä-Suomen liikuntaopiston henkilöstöongelmia on puitu jo pitkään ja tilanne on kärjistynyt tänä vuonna.

Talvella valmistui selvitys, jonka mukaan Islon työyhteisön tilanne on huolestuttava. Viimeisimpänä käänteenä vajaat kaksi viikkoa sitten Islosta irtisanottiin kaksi kokenutta työntekijää, opettajat Sirpa Sedano ja Miia Eronen.

Islon omistavan Joensuun kaupungin edustajatkin ovat ihmetelleet, mitä liikuntaopistossa oikein tapahtuu.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kansanedustaja ja Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Eskelinen (sd.) on huolissaan Islon tilanteesta.

– Eihän se tilanne liikuntaopiston näkökulmasta ole hyvä tällä hetkellä. Islon työilmapiiri on ollut jo vuosia hankala, Eskelinen miettii.

– Kun asiat menevät tarpeeksi pitkälle, niin tilanne pelottaa Islon osalta. Alueellisten liikuntaopistojen tulevaisuus ei ole aina taattu. Joensuussa liikuntaopisto on äärimmäisen tärkeä ja sen avulla vahvaa urheilukaupunkia voidaan vahvistaa ja kehittää.

– Islon henki ja kehittämisen ote on saatava toiselle mallille kuin tällä hetkellä, Seppo Eskelinen vaatii.

Islossa on kuohunut jo monta vuotta.

Vuonna 2007 osa Islon työntekijöistä laati muistion epäkohdista, ja vuonna 2014 Islossa johtavassa asemassa työskennellyt Kirsi Heinonen teki Islon hallitukselle ilmoituksen epäasiallisesta kohtelusta. Tämän jälkeen Islon työilmapiiristä tehtiin kaksi selvitystä – Tietotaito Oy:n ja kaupungin silloisen henkilöstöjohtajan toimesta.

Samainen Tietotaito selvitti Islon työilmapiiriä myös viime vuonna. Tämän jälkeen ammattiliitot JHL ja Tehy kannustivat vielä Joensuun kaupungin tekemään oman tarkemman selvityksen.

Joensuun kaupungin viimeisin Islosta tekemä selvitys on viime joulukuulta. Selvityksestä lähetettiin alkuvuodesta yhteenveto kaupunginhallituksen omistajaohjausjaostolle sekä Islon henkilöstölle ja hallitukselle. Selvityksessä haastateltiin 26 työyhteisön jäsentä sekä alle kymmenen entistä Islon työntekijää.

Lähes kaikki haastatellut mainitsivat, että työpaikan ilmapiirissä on haastetta. Selvityksen perusteella ilmapiiriä ovat heikentäneet epäasialliset puhetavat ja se, ettei sopimattomaan käytökseen ole puututtu.

Ongelmaksi on muodostunut myös henkilöstörakenne sekä töiden suunnittelu ja jakaminen. Yksi selvityksen havainnoista oli, että työyhteisön jäseniä nolataan tai arvostellaan julkisissa tilanteissa.

Selvityksen johtopäätelmä on, että työyhteisön tilanne ja johtamisen tapa näyttäytyvät huolestuttavina. Selvityksen mukaan tilannetta on korjattava, sillä tähän mennessä toteutetut tukitoimet eivät ole olleet riittävän vaikuttavia. Tukitoimia ovat olleet muutamat työyhteisöselvitykset, pelisääntöjen rakentaminen, sovittelu ja työnohjaus.

IslonArkistokuvaKarjalainen20200528 Kirsi Heinonen työskenteli Islossa 17 vuotta toimien kymmenen vuotta terveysliikunnan johtajana ja vuosina 2010–2013 Islon palvelutiimin esimiehenä ja rehtorin sijaisena. Heinonen on kirjannut ylös epäasiallisia tapauksia vuodesta 2007 lähtien. Hän koki olemisen Islossa niin vaikeaksi vuonna 2014, että irtisanoutui ja aloitti oman liikunta-alan yrityksensä Kuntokikan toiminnan.

Islon viimeisintä selvitystä oli tekemässä myös Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen.

– Tuloksena oli, että ilmapiirissä on haastetta. Esitimme erilaisia korjaustoimia tehtäväksi siihen, miten keskinäistä vuorovaikutusta, avoimuutta ja luottamusta voitaisiin parantaa. Sitäkin käsiteltiin, millaisia tehtävänjakoja toiminnan ja henkilöstön motivaation kannalta on tarkoituksenmukaista toteuttaa, Lempiäinen sanoo.

– Ongelmakohdat koskivat keskinäistä vuoropuhelua ja sitä, miten esimies ja henkilöstö ovat jakaneet ja perustelleet töitä eri henkilöille. Nämä ovat sinällään ihan normaaleja asioita, joita työyhteisöissä nousee esille.

Islon yhtiökokous pidettiin viime maanantaina ja entiset osakeyhtiön hallituksen jäsenet valittiin jatkamaan tehtävissään. Yhtiökokouksessa puheenjohtajana toimi kaupungin omistajaohjausjaoston nimeämänä edustajana Anssi Törmälä (kok.). Kokouksessa oli poikkeuksellisesti kaksi kaupungin edustajaa – tilaisuuteen osallistui myös kansliapäällikkö Jari Horttanainen.

Omistajaohjausjaoston toiveesta paikalla olivat Islon hallituksen jäsenet, joita Joensuun kaupungin edustajat kuulivat.

Kaupunki odottaa toimia Islon hallitukselta, jolla on vastuu yhtiöstä.

– Omistaja haluaa aina pitää huolta yhtiöstään ja keskustelimme tilanteesta. Kysyimme Islon hallitukselta, onhan kaikki mennyt pykälien mukaan, mikä on hallituksen tehtävä selvittää, ei omistajien. Omistajan ainoa vaihtoehto on viime kädessä vaihtaa hallitus, Anssi Törmälä pohtii.

– Islon tilanne on huolestuttanut ja olemme saaneet monenlaisia viestejä. Osa on tyytyväisiä ja osa ei. Nyt seuraamme, että homma lähtee kulkemaan ja sujuu hyvin eteenpäin henkilöstön osalta. Toki omistajan velvollisuus on seurata, että hommat hoituvat yhtiössä oikein ja huolellisesti, Törmälä toteaa.

Myös Islon hallituksen varapuheenjohtaja Mira Pesonen (vihr.) näkee, että Islon henkilöstön tilanne on huolestuttava.

– Islon hallituksen velvollisuus on lähteä tutkimaan esille nostettuja asioita ja irtisanomisprosessia. Kuten kaupungin selvitys kertoo, kaikki ei ole kunnossa. Haasteellinen työilmapiiri ja kuormitus nousivat esille myös Tietotaidon tekemässä selvityksessä, Pesonen kertoo.

Selvitykset olivat Islon hallituksen ja henkilökunnan toivomia. Pesosen mielestä Islon hallituksen on nyt tartuttava toimenpiteisiin.

– Työyhteisön tilanne on tutkittava tarkemmin. Tähän asti hallituksen tiedonsaanti on ollut osittain puutteellista ja olemme kohdanneet yllättäviä käänteitä.

– Meidän on tarkasteltava läpi yt-neuvotteluiden prosessi ja tulokset, minkä jälkeen hallituksen on otettava vastuu lopputulemasta. Hallituksen velvollisuus on ottaa tämä asia vakavasti. Vääriä asioita ei saa tapahtua, Pesonen luonnehtii.

  WEB-IsloKarjalainen20200530 Islon työilmapiiristä on tehty useita selvityksiä.

Islon rehtori: Yt-neuvottelut aiheuttivat ongelmia työilmapiiriin

Itä-Suomen liikuntaopiston rehtori ja toimitusjohtaja Vesa Martikkala, 59, näkee, että Islon hankalaan työilmapiiriin on vaikuttanut tietoisuus tulevista säästöistä, toimenkuvien muutoksista ja irtisanomisista.

– Opettajat ovat oirehtineet, kun tilanne on koskenut heitä ja siitä on syntynyt ongelmia ilmapiiriin. Uskon, että tilanne kääntyy nyt parempaan, kun irtisanomiset on tehty, Islon rehtorina 19 vuotta toiminut Martikkala arvioi.

– Kun tietoon tuli, että henkilökuntaa pitää vähentää, niin prosessi on ollut todella pitkä ja raskas koko henkilökunnalle ja minulle.

Martikkalan mukaan Islon opettajat Sirpa Sedano ja Miia Eronen irtisanottiin taloudellisin ja toiminnallisin perustein.

– Jatkossa hieronnan ja liikunnan ammattitutkinnot vedetään yhdellä opettajalla, kun aiemmin niissä on ollut kaksi opettajaa. Opetuksen taso laskee, mutta ei paljoa. Työssäoppimisen ohjaus siirretään ammattilaisille.

– Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla keskimääräinen opiskelijamäärä opettajaa kohden on 50. Meillä sama luku on ollut 13–15, eli meillä on ollut vähän opiskelijoita opettajaa kohden. Jatkossa ryhmäkoko nousee 19 opiskelijaan opettajaa kohden, mutta ei lähellekään maan keskiarvoa. Irtisanomiset ovat henkisesti todella rankkoja tilanteita, mutta emme nähneet muutakaan ratkaisua.

– Opiskelijoista ja koulutuksen tasosta pidetään Islolla hyvää huolta vaikeasta tilanteesta huolimatta, Martikkala toteaa.

Islon yt-neuvotteluiden yhteydessä säästötoimiin on kuulunut myös henkilöstön kaksi kuukautta kestävä lomautus.

– Lisäksi jäntevöitämme kesäkuun alusta lähtien organisaatiotamme. Kaikkien työntekijöiden toimenkuvat selkeytetään ja tehtäviä jaetaan uudelleen. Samalla päättyy määräaikaisia työsuhteita, mikä tuo säästöjä henkilöstökuluihin. Lisäksi palkattomille vapaille jäävien tilalle ei palkata muita henkilöitä, Martikkala listaa.

Viime joulukuussa Islon hallitus teki selvitysten pohjalta toimenpide-ehdotukset. Niihin kuuluivat johtoryhmän perustaminen, kehityskeskustelut, rehtorin työnohjaus ja sovittelu. Rehtorin toimintaa tukevaan johtoryhmään kuuluvat rehtori, vararehtori, työsuojeluvaltuutettu ja henkilöstön edustaja.

– Näen, että irtisanomisiin johtaneet säästötoimet ovat vaikeuttaneet johtamista. Olen saanut työnohjausta, ja johtamisen muuttamiseksi on tehty selkeä suunnitelma.

Kaupungin tekemän selvityksen mukaan Islon työyhteisön tilanne näyttää huolestuttavalta.

– Selvityksestä tuli värittynyt kuva ja kyseenalaistan sen luotettavuuden. Jostain syystä mukana oli myös Islon entisiä katkeria työntekijöitä, jotka ovat meiltä eronneet tai erotettu. Lisäksi juuri silloin muutama työntekijämme oirehti, mistä kärsi koko työyhteisö, Martikkala näkee.

Viime vuonna Coronaria Tietotaidon tekemässä selvityksessä todettiin, että Islossa on muutaman hengen ryhmittymä, joka on asettunut rehtoria vastaan.

– 20 vuoden aikana tapahtuu monenlaista, ja töissä on ollut noin 300 eri ihmistä. Meidän nykyisillä työntekijöillämme on aivan erilaiset ajatukset kuin meiltä pois lähteneillä. Valtaosalla asiat ovat hyvin, Martikkala uskoo.

– Olen vakuuttunut siitä, että Isloa johdetaan ja ihmisiä käsitellään erittäin hyvin. Toki virheitäkin on tullut vuosien varrella yt-menettelyissä, ja olisi pitänyt jutella työnkuvien muutoksista työntekijöiden kanssa, Martikkala myöntää.

Itä-Suomen liikuntaopiston hallituksen puheenjohtajana toimii Liisa Porento (kesk.), joka työskentelee asiakkuuspäällikkönä ja työelämän kehittäjänä Coronaria Tietotaidossa. Hän näkee, että Islossa on ollut samanlaisia ongelmia kuin joissakin muissa organisaatioissa.

– Melkein kaikissa organisaatioissa voi olla aika ajoin jotain haastetta. Niihin pitää puuttua asianmukaisesti ja hoitaa asiat kuntoon. Nämä eivät ole julkisia tietoja, mutta olemme puuttuneet asioihin, kuten kuuluu, Porento sanoo.

– Olen ollut Islon hallituksessa 12 vuotta ja niin pitkään aikaan mahtuu monenlaista. Islossa ei ole ollut tavallisuudesta poikkeavaa verrattuna muuhun yritysmaailmaan.

Islon yt-neuvottelut päättyivät viime viikolla ja kaksi työntekijää irtisanottiin.

– Tämä poikkeustilanne vaikuttaa varmasti jokaiseen yritykseen ja organisaatioon, joiden on mietittävä omaa taloudellista tilannetta. Organisaatioiden toimenpiteet hoidetaan asianmukaisella tavalla, kuten Islossakin on tehty.

Porennon mukaan Islon tilanne näyttää jatkoa ajatellen hyvältä.

– Organisaatio on miettimässä uusia palvelumuotoja, jotka eivät ole vielä julkisia.

Isloa pyöritetään valtion ja kaupungin rahoituksella sekä Islon oman toiminnan tuotoilla. Yhtiön liikevaihto on noin 1,8 miljoonaa euroa. Islossa on 133 opiskelijaa ja 26 työntekijää.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi