Keskiviikko, 12.8.2020 
Kiira, Klaara
Maakunta

Illanvirkku liikkuu muita vähemmän – keski-ikäiset illanvirkut miehet ja naiset liikkuvat aamuvirkkuja vähemmän

  • Saija Kauhanen
  • Lari Lievonen
Suomi on aamuvirkkujen yhteiskunta, ja tutkijan mukaan yhteiskunnan pitäisi huomioida aikaisempaa paremmin ne ihmiset, joiden vireystaso paranee iltaa kohti. Suomi on aamuvirkkujen yhteiskunta, ja tutkijan mukaan yhteiskunnan pitäisi huomioida aikaisempaa paremmin ne ihmiset, joiden vireystaso paranee iltaa kohti.

Onko aamu sinulle vuorokauden parasta aikaa? Vai oletko virkeimmilläsi kenties iltaisin? Kronotyyppi eli se, oletko aamu-, päivä- vai iltatyyppi, määrittää tuoreen tutkimuksen mukaan hyvin merkittävästi vireystilaasi, suorituskykyäsi sekä liikkumistasi.

Tutkija Laura Nauha on selvittänyt osana Oulun yliopistolla ja ODL Liikuntaklinikalla tehtävää väitöskirjatyötään vuorokausirytmin merkitystä keski-ikäisten liikkumiselle ja kokonaisterveydelle. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntyneiden kohorttia. Tutkimukseen osallistui noin 5 000 46-vuotiasta. Osallistujien fyysistä aktiivisuutta ja istumisen määrää mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan.

Nauhan tutkimuksen mukaan illanvirkut liikkuvat vähemmän kuin aamuvirkut. Illanvirkut ja päivävirkut miehet istuvat enemmän kuin aamuvirkut. Naisilla tällaista eroa istumisajassa ei havaittu.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Itse mietin, johtuisiko tämä siitä, että naiset ovat perusluonteeltaan toimeliaampia. He touhuilevat kotona vähän koko ajan eivätkä ehdi istumaan, Nauha pohtii.

Päivittäisen liikkumisen ero iltatyyppien ja aamutyyppien välillä vastasi miehillä yli puolen tunnin ja naisilla noin 20 minuutin kevyttä kävelylenkkiä päivittäin.

– Tuota eroa voidaan kuvata myös niin, että liikkumisen ero vastasi miehillä varttitunnin ja naisilla noin 10 minuutin kevyttä hölkkää päivittäin.

Iltatyypin miesten keskimääräinen istumisaika on yli 30 minuuttia suurempi kuin aamutyyppisillä miehillä.

Vuorokausirytmi on pysyvä, sisäsyntyinen ominaisuus, joka vaikuttaa monella tavalla ihmisen elämään ja terveyteen. Se perustuu aivoissa sijaitsevan elimistön sisäisen keskuskellon toimintaan. Keskuskello on kehomme tahdistin: se synnyttää meille otolliset aikaikkunat, jolloin voimme nukahtaa väsyneenä uneen ja herätä unestamme virkistyneenä.

Iltavirkkuja on naisista ja miehistä vain noin kuusi prosenttia, aamuvirkkuja noin 40 prosenttia. Päivätyyppejä on kaikkein eniten: yli puolella miehistä ja naisista vireystason huippu osuu keskipäivään.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että iltavirkuilla on muita useammin psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja sairauksia. Aiemmin on saatu myös viitteitä siitä, että iltavirkut liikkuvat muita vähemmän ja istuvat enemmän.

Nauha toivookin, että tutkimus auttaisi huomioimaan iltavirkut ja heidän liikkumismahdollisuutensa entistä paremmin yhteiskunnassamme. Ihmisen vuorokausirytmi tulisi hänen mukaansa huomioida paremmin myös liikunnanohjauksessa.

– Tämähän on aamuvirkkujen yhteiskunta. Jotta yhteiskunta huomioisi paremmin myös iltavirkut, tarvitsemme lisää joustavuutta, ymmärrystä ja lähipiirin tukea. Jos ihminen liikkuu pitkään vastoin sisäistä rytmiään, hän ei ehkä liiku riittävästi tai sopivasti ja sairastavuus lisääntyy.

Nauha korostaa, että kronotyypistä huolimatta jokaisen optimaalinen liikkumisen aika on yksilöllinen.

– Jokainen voisi miettiä, miten kohtaan vuorokaudessa liikettä voisi sopivasti lisätä niin, että liikunta lisääntyisi myös vuositasolla.

Jatkossa Nauha selvittää vielä sitä, miten eri kronotyyppien liikkuminen ja aktiivisuus näkyy sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä.

Kysely: oletko aamuvirkku vai iltavirkku?

varamies-gallupKarjalainen20200630

Jouko Piironen, 71, Liperi

Nykyään olen enemmän iltavirkku kuin aamuvirkku. Helteet ovat hidastaneet lenkillä käymistä. Yleensä liikkuminen menee iltapäivään. Kävelen monesti metsäpoluilla kotini lähellä. Iltavirkeys vaikuttaa sillä tavalla, että jos on hyvä olo, niin välillä iltaisinkin pitää käydä lenkillä.

  Kysely--oletko-aamuvirkku-vai-iltavirkku4Karjalainen20200630

Liisa Kauppinen, 72, Joensuu

Aamuvirkku olen, seitsemältä herään. Olen kuntosalilla käynyt viisi vuotta. Nyt kun en pysty käymään, niin nostan puntteja ja jalkavoimistelen kotona sekä kävelen. Aamupäivästä teen yhden lenkin ja puolen päivän jälkeen toisen. Lihaskuntoa teen myös aamupäivällä.

  Kysely--oletko-aamuvirkku-vai-iltavirkku5Karjalainen20200630

Riina Hankilanoja, 37, Joensuu

Olen ehdottomasti iltavirkku. Varsinkin kesällä on vaikea saada unen päästä kiinni normaaliin aikaan. Yöt saattavat mennä myöhäisiksi, jos aamulla ei olisi menoa. Liikun mieluummin illalla. Saatan hyvinkin lähteä vaikka kymmeneltä illalla lenkille. Muutkin liikunta-aktiviteetit painottuvat iltaan.

  Kysely--oletko-aamuvirkku-vai-iltavirkku6Karjalainen20200630

Tero Riissanen, 34, ja Eevi Riissanen, 2, Joensuu

Eevi on aikaistanut minun aamuvirkkuuttani. Meillä aikainen herätys on lähellä viittä, kuusi alkaa olla jo aika normi ja puoli seitsemän herätessä ollaan nukuttu jo pitkään. Lapsen kanssa menee koko päivä ja omat liikkumiset illalla, se ei ole muuttunut..

  Kysely--oletko-aamuvirkku-vai-iltavirkku7Karjalainen20200630

Joonas Mäkelä, 24, Joensuu

Olen nykyään enemmän aamuvirkku. Menen yleensä kymmenen jälkeen nukkumaan ja nousen seitsemältä ylös. Opiskelurytmin ylläpitämisen takia herään kesälläkin aikaisin. Käyn lenkillä tai salilla ehdottomasti mieluiten aamulla ennen lounasta. Viimeistään neljään mennessä hommat on hoidettu ja saan iltapäivän vapaaksi.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi