Perjantai, 10.4.2020 
Tero
Ulkomaat

Brittiasiantuntija: Venäjän perustuslakiuudistuksesta tuli melkoinen sotku

  • STT
Venäjän presidentin Vladimir Putinin aloitteesta käynnistetty perustuslain uudistaminen on kehittynyt melkoiseksi sotkuksi, arvioi Suomessa vieraileva brittiläinen Venäjä-tuntija Richard Sakwa. Hänen mukaansa kovalla kiireellä tehdystä uudistuksesta on kadonnut alkuperäinen ajatus siirtää valtaa enemmän presidentiltä parlamentille.

Huhtikuussa järjestettävään valtakunnalliseen äänestykseen perustuslakimuutoksista sisältyy myös professori Sakwan mukaan suuria riskejä. Laiska osallistuminen äänestykseen olisi paha takaisku Putinin hallinnolle, joten äänestysprosentin saamiseksi korkeaksi tehdään kaikki mahdollinen, Sakwa sanoo. Äänestys 22. huhtikuuta osuu arkipäivälle, joka on määrätty vapaapäiväksi.

i

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tämän lisäksi osallistumista pyritään edesauttamaan sähköisen äänestämisen mahdollisuudella, Kentin yliopistossa työskentelevä Sakwa kertoo. Hän ennustaa lopullisen kysymyksen äänestyslipussa koskevan kaikkia muutoksia, minkä vuoksi keskeisiä valtaelimiä koskevien pykälien lisäksi mukaan on ympätty määräyksiä eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien minimitasosta.

Duuma hyväksyi perustuslain muutoksen jo kertaalleen tammikuussa, mutta sen jälkeen lakiin on esitetty vielä satoja muutoksia lisää.

–  He ovat avanneet Pandoran lippaan, Sakwa kuvailee STT:n haastattelussa.

Takaraja muutosten esittämiselle päättyy ensi maanantaina. Pian sen jälkeen nähtäneen myös muutoskokonaisuuden lopullinen versio, joka on vielä hyväksyttävä duuman toisessa käsittelyssä.

Vapaissa vaaleissa ojasta allikkoon?

Sakwan esitelmän teemana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tilaisuudessa oli Venäjän ja lännen suhde. Hän oli selvästi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin linjoilla sen suhteen, että lännen pitäisi pyrkiä rakentamaan jotenkin suhteitaan uusiksi Venäjään mieluiten nykyisen presidentin aikana. Moni on epäillyt tällaisen linjan pelaavan Venäjän pussiin.

Hiljattain Venäjällä julkaistussa kyselyssä neljä viidesosaa vastaajista näki Venäjän kumppanina tai ystävänä pikemminkin kuin vihollisena tai kilpailijana. Sakwan mukaan tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että Putinin ulkopoliittinen linja olisi kärsinyt haaksirikon, vaan päinvastoin.

–  Putin on länsimielisin johtaja, joka Venäjällä on koskaan ollut -- ja Venäjä on länsimielinen maa, Sakwa paukauttaa – eikä epäile monen olevan toista mieltä.

Venäjän kannalta pitkään jatkunut ja eri vaiheita läpikäynyt putinismi ei ole Sakwan mukaan maalle mikään ideaali hallintajärjestelmä, muttei huonoinkaan.

–  Se on melko pehmeä autoritaarisuuden muoto, hän tiivistää.

Tällä hetkellä Putinille ei ole näköpiirissä haastajaa. Suosikkinsa omaksi seuraajakseen hän nimennee viime tingassa ennen viimeisen presidenttikauden päättymistä 2024. Se onkin järkevää, arvioi Sakwa, joka puhuu demokratian paradoksista.

–  Jos asia jää pelkkään demokraattiseen äänestykseen, ollaan tilanteessa, jossa johtajaksi nousee joko populisti tai nationalisti – joku joka vastustaa demokratiaa, Sakwa ennustaa.

Putinin päähuoli ei ole tällä hetkellä oman valta-aseman säilyttäminen vaan vallansiirron varmistaminen siten, että putinismi jatkuu myös ilman Putinia.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa